Muisteluita Ilmo Vuollun elämäntaipaleelta

Ilmo Eelis Vuollu syntyi Pelkosenniemen Arvospuolella 17.1.1917 Hanna ja Hannes Vuollun kuusilapsiseen sisarusperheeseen ainoana poikana. Maatalon työt tulivat hänelle tutuksi heti, kun kynnelle kykeni, savotoillakin käytiin hakkuissa.

Ilmo Vuollu
Ilmo Vuollu, Kuva vuodelta 1973.

Sitten tuli aika astua varusmiespalvelukseen ja heti perään talvisotaan. Välirauhan aikana Ilmo päätti aloittaa opiskelemaan sepäksi ja aloitti pajan rakentamisen isänsä ostamalle Vartiainen -nimiselle tilalle Lehtikankaalle. Rakentaminen jäi kesken, kun jatkosota alkoi. Ilmo osallistui Pohjois-Suomen taisteluihin, haavoittui Ahvenvaarasa.

Sotareissulta palattuaan oma elämänura jatkui. Ilmo kävi seppäkoulun Keski-Suomen metallityökoulussa. Koulun käytyään hän rakensi valmiiksi kesken jääneen paja rakennuksen ja aloitti yrittäjänä vuonna 1947. 

Alussa ahjoon poljettiin jalalla ilma, jokunen vuosi myöhemmin kävin asentamassa pistorasian sähköiselle puhaltimelle. Ilmo sepitti maataloustyökaluja, takoi viikatteita ja korjasi polkupyöriä. Ilmo kävi välillä oppimassa Helsingissä Ammattienedistämislaitoksessa hitsariksi ja osti laadukkaan hitsausmuuttajan. Muuttaja tarvitsi 3-vaihesähkön, joten kävin tekemässä lisäykset asennuksiin. Näin pelkosenniemiläisten ei tarvinnut enää viedä maatalouskoneitaan pidemmälle hitsattavaksi.

Ostetun tilan päärakennuksen oli saksalaiset polttaneet, joten Ilmo rakensi uuden omakotitalon yksin. Teki ikkunapuitteetkin vaatimattomilla työkaluilla. Omakotitalon valmistettua jatkui navetan ja saunan rakentaminen. 

Lehtikankaan pelloilla, jotka olivat hallasta vapaita, Ilmo viljeli ohraa, perunaa ja siskojen kanssa yhdessä kasvimaan tuotteita. Tilalla oli myös riihi, joka oli jäänyt saksalaisilta polttamatta. Naapurin poikana kun olin, kävin katsomassa kuinka ohraa puidaan riihessä. Valkoiset paidat mustuneina Ilmo varstoi siskojensa kanssa kuiva ohraa kovalla paukkeella.

 Sodan aikana Ilmo oli tutustunut Toini Amanda Saavalaiseen Impilahdella ja pitänyt yhteyttä koko ajan. Rakennusten valmistettua oli aika avioitua. Yhteinen elämäntaival alkoi kukoistaa, ja  ensimmäinen lapsi, Leena Päivikki syntyi -55 ja toinen lapsi Toini Orvokki, -58 keisarileikkauksella. Äiti menehtyi, komplikaatioihin, mutta lapsi jäi eloon. Ilmon Olga- sisar hoiti lapset Ilmon kanssa yhdessä aikuiseksi. 

Ilmo teki töitä yrityksessään kuolemaansa saakka 23.12.1985 ja lisäksi hän ahkeroi kiertämällä haastattelemassa ikäihmisiä menneistä ajoista. Olga-sisarensa kanssa tallensi tarinat kansioon. Tuon kansion Olga oli antanut ennen poismenoaan isälleni, Oiva Hulkolle. Löysin kansion isäni jäämistöstä, otin kopiota, toisen kerran vein kansion kuntaan Kari Karppiselle 9.12.2016, jolloin hän kopio pyynnöstäni kuusi kansiota. Alkuperäisen kansio vein Ilmon Toini-tyttärelle Sodankylään. 

Pelkosenniemellä 13.12.2024 

Matti Hulkko